Huhuu

Kevät on tullut oikeasti Ouluunkin. Nurmikko tuoksuu ja keltaiset pussit on vallanneet kaupungin. Ohuella trikoopipolla tarkenee lenkkeillä ja pikkukiviä on enemmän sisällä kuin ulkona.

Ystäväni harrastaa kakkuja ja tekin Ipanapapanan synttärikakkuun ihanat kukkakoristeet. Minä lupasin tehdä hänen pöllöfanitytölleen pipon. Ompelin pipon jämäkästä violetista trikoosta ja aplikoin pöllön. Vaihdannaistaloutta parhaimmillaan. Pöllön malli on poimittu jostain Ottobresta, mutta yksinkertaistin sitä hieman (jätin jalat ja siivet pois).

Mielestäni pipojen ompelu on tosi haastavaa. Pipo pitäisi saada juuri sopivan kokoiseksi ja hyvin istuvaksi. Hyväksi malliksi muutaman kokeilun jälkeen olen todennut Metsolan piposta tutun mallin, jossa pipon pääty taitellaan ja hurautetaan saumurilla kiinni kuten raitapipossa. Tähän Metsolan raitajoustiksesta ommeltuun pipoon lisäsin koristeeksi vielä lenkin. Tämän pikkuruisen ihanuuden olen tehnyt ystävän vauvalle.

Olen yrittänyt ommella miljoona kertaa semmoisen peruspipon ja siitä ei tuu ikinä hyvä. Aina joku kohta tökkii. Jos saan päälliosan saumat kauniisti "töröttämättömiksi", pipo on liian iso tai pieni tai lyhyt tai jotain. Olenkin ommellut pipoja enää vain lahjoiksi ja omat pipot ostan valmiina :). Säästyy hermot ja rahat. Onko kellään vinkkejä täydellisen peruspipon ompeluun?