Viime syksynä kutoessani itselleni ponchoa ajattelin Ipanapapanankin tarvitsevan oman pikku ponchon. Kaivelin lankavarastoani ja sieltä löytyi Novitan Puroa pari kerää (väri muistaakseni kanerva), jotka olin jemmannut jostain alekorista. Malli on "omasta päästä, sitä mukaa, kun neulon"-poncho. Aloitin joustinneuleella kauluksesta ja sen jälkeen neuloin neljä palmikkoa (väliin aina pari silmukka sileää). Lisäsin silmukoita muutaman kierroksen väliin sileän reunoihin. Pituutta sopevasti, helmaan jokunen kierros joustinneuletta ja valmis.
Poncho oli mukava talvipakkasilla laittaa Ipanapapanalle toppahaalarin päälle lämmikkeeksi rattaissa istuessa. Lämpimien ilmojen saavuttaessa Oulun korkeuden poncho testaa myös hiekkalaatikkokestävyytensä, kiikkuvauhdit ja pyöräilyn.
Poncho oli mukava talvipakkasilla laittaa Ipanapapanalle toppahaalarin päälle lämmikkeeksi rattaissa istuessa. Lämpimien ilmojen saavuttaessa Oulun korkeuden poncho testaa myös hiekkalaatikkokestävyytensä, kiikkuvauhdit ja pyöräilyn.
Pikkusukat on kudottu Raumaullvarefabrikk As:n Mitu-sekoitelangasta (50% alpakkaa ja 50% villaa). Rauman lankoja tuo Suomeen ja myy Oiva-Ommel.
Mitu-lanka oli mukava tuttavuus. En tykkää kutoa alpakkalankaa, koska se on jotenkin lötköä, löysää ja tahmeaa puikoilla. Ilmeisesti villa teki tästä langasta ihanan pehmoista ja mukavaa kutoa. Vauvan/ lapsen neuleisiin ihan ehdoton lanka. Tästä aion kutoa jatkossa Ipanapapanan sukat, lapaset ja kaulurit.
Mitu-lanka oli mukava tuttavuus. En tykkää kutoa alpakkalankaa, koska se on jotenkin lötköä, löysää ja tahmeaa puikoilla. Ilmeisesti villa teki tästä langasta ihanan pehmoista ja mukavaa kutoa. Vauvan/ lapsen neuleisiin ihan ehdoton lanka. Tästä aion kutoa jatkossa Ipanapapanan sukat, lapaset ja kaulurit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti