Zukkia!

Sukkien kutominen on mulle sitä parasta terapiaa ja rentoutumista. Sukkia olen kutonut niin paljon, että siihen ei enää tarvitse aivoja (no ehkä suunnittelu vaiheessa vähän). Kudon sukkia lähinnä telkkaria möllöttäessä.

Yksi viikon parhaista hetkistä on perjantai-ilta, kun mies lähtee yöksi töihin ja Ipanapapana on painunut untenmaille. Kutimet esiin ja telkasta kattomaan jotain tosi fiiniä ja kehittävää (kuten Viidakontähtösten uusintaa :).

Alkaessani kuvaamaan kaikkia miljoonia sukkapareja hoksasin, etten ole varmaan kahteen vuoteen kutonut itselleni kuin nämä kahdet sukat. Värilliset sukat on Nallesta (oisko Kukkaketo?) neulotut perussukat puoleenpohkeeseen yltävällä varrella. Harmaat palmikkosukat olen kutonut 7 veljeksestä Novita Sukkalehden (2011) ohjeella. 

Olen neulonut kaikki sukat näköjään lahjaksi tai Ipanapapanan jalkaan. Toisaalta mikäpä olisikaan parempi lahja? Ensi syksyä silmällä pitäen voisinpa tehdä itselleni uudet sukat. Viluvarpaisella kotirotalla on oltava valinnan varaa, että villasukat mätsää kotiverkkareihin hyvin :)

Onko sinulla tapana neuloa sukat aina samalla tavalla vai kokeiletko mielelläsi uusia ohjeita? Minä neulon yleensä sukkaosan aina "perussukkana", mutta varteen kokeilen lähes aina jotain uutta. Paras apu ja inspiraation lähde uusiin varsiin löytyy kirjasta, jonka sain ystävältäni lahjaksi. Kirja on Maria Parry-Jonesin Neulojan suuri silmukkakirja - yli 250 perinteistä ja nykyaikaista neulosta helppotajuisine mallikuvioineen. Kirjasta löytyy myös kivoja neulemalleja esim. huiveihin. Suosittelen kirjaa lämpimästi innokkaille neulojille.